Hesari kertoi äskettäin, että Suomen metsät kuusettuvat taas kovaa vauhtia. Puupeltoammattilaiset ovat nimittäin komentaneet metsänomistajat jo jonkin aikaa istuttamaan räkämäntyjen sijasta kalliita kuusentaimia. Niistä kasvaa kuten istutusmännyistä homealtista hötöpuuta. Runsas hirvikanta on kurittanut pahoin muutoinkin huonolaatuisia männyn istutustaimia. Jo aiemmin eli muutama vuosikymmen sitten vaadittiin silloinkin istuttamaan mäntyä samasta syystä. Ammattilaiset pelottivat metsänomistajia, että kaikki paikat kuusettuvat luontaisesti ellei niitä raivata pois. Oltiin kovaa vauhtia menossa päin mäntyä. Nyt ollaan menossa päin kuusta. Jos kuusen luontaisia taimia ei olisi raivattu, ei olisi tarvinnut istuttaa.
Kovasti mainostetut ja suuria lupaavat biotuotetehtaat tarvitsevat tulevaisuudessa sellunkeittoon runsaasti halpaa mäntyä. Sen loppumisesta puupeltoammattilaiset ovat todellisuudessa enemmän huolissaan kuin kuusikuidun runsaudesta.
Tuhojen vuoksi ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää istuttaa kuusta eikä mäntyä. Koivuakaan ei voi istuttaa, koska sen hirvi syö vielä mäntyäkin varmemmin. Puupeltoammattilaiset ovat ihmeissään, mitä nyt istutettaisiin. He eivät ole ilmeisesti vielä älynneet, että mänty, kuusi ja koivu uudistuvat Suomen luonnossa ihan ilmaiseksi luontaisesti. Niitä kertyisi pieniinkin aukkoihin tuhatmäärin niin, että niitä riittäisi, ellei niitä raivattaisi, hirville, peuroille, kauriille ja myyrille. Vielä jäisi paljon ihmisenkin käyttöön.
Uutisissa on äskettäin kerrottu myös, miten kaarnakuoriaiset tuhoavat uhkaavasti isoja kuusia. Tuhoja on laajalti pitkin maan eteläpuoliskoa. Syyksi selitellään lämpimiä kesiä. Puupeltoammattilaiset neuvovat metsänomistajia jo tekemään ennakkoon avohakkuita, sillä puun kuoltua sen arvo romahtaa. Istutuspinta-alaa saataisiin näin menetellen nopeasti paljon lisää ja kalliit taimitarhataimet menisivät kaupaksi.
Tämäkin tuhoilmiö näyttää tulleen viranomaisille suurena yllätyksenä. Alan tutkijat ovat kuitenkin siitä varoittaneet jo useita vuosia. Ennusteen mukaan tiedossa olevan ilmastonmuutoksen seurauksena kuusi tulee olemaan suurissa vaikeuksissa jo lähivuosikymmeninä. Samalla kuolisivat joulukuusetkin. Taloudellisesti järkevästi ajatteleva ei istuttaisi kuusta eikä mäntyä vaan hyödyntäisi rikkaan useiden puulajien luontaisen taimiaineksen.
Metsälakia, josta uusi versio tuli voimaan vuoden 2014 alusta, valmistelleille virkamiehille on useaan kertaan kerrottu tästä ilmastonmuutoksen vuoksi odotettavissa olevasta vakavasta kehityksestä. Varoitus on kuitenkin kaikunut kuuroille korville. Viranomaiset ja neuvojat ovat pakottaneet istuttamaan kuusta melkein joka niemeen ja notkelmaan. Toki räkämäntyjen istutuskin vielä jatkuu. Ylen television pääuutiset kuitenkin lohdutti jokin aika sitten kansaa kertomalla, että kuusten tilalla huojuvat pian keskieurooppalaiset pyökit. Siihen saattaa kuitenkin kulua paljon aikaa ja sen ajan avoaloilla vallinnee lehtipuusto tai ne jäävät kokonaan paljaiksi. Mahtaako pyökkiä huojua Suomen metsissä koskaan?
Tulevaisuutta viisaasti ajatteleva metsänomistaja luopuisi kiireesti avohakkuista ja niitä seuraavista pakollisista istutuksista, mutta hyödyntäisi toki metsäluonnon rikasta ja ilmaista luontaista uudistumista. Laki, asetus ja hoito-ohjeet ovat jo syntyessään olleet auttamattoman takapajuisia ja vanhanaikaisia. Tieteellistä perustaa niille ei ole.
Arator 