Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2015

Tunteet – Dosentti, YTT Kari E. Turunen

Tunteet ovat ehkä tärkein vaikuttaja ihmisen elämässä. Näin ei tosin näytä olevan joka hetki, mutta tunteet vaikuttavat aina taustalla. Jokaisella on elämänvaiheita, jolloin ne koettelevat ankarasti meitä ja suhteitamme läheisiimme. Tunteet luovat myös elämän ”tunnun”, arkisen peruskokemuksen siitä, että elämme. Ilman niitä elämä ei tuntuisi miltään, se ikään kuin katoaisi tyhjyyteen. Tunteet rakentavat sekä myönteiset että kielteiset suhteemme ihmisiin, kulttuuriin ja muuhun ympäristöön.

Ihminen liittyy maailmaan monella tavalla, ajattelevana, toimivana, mutta myös – ja nimenomaan – tuntevana. Tunteissa ilmenee, mikä on suhteemme asioihin ja ihmisiin. Juuri tunteet välittävät suhdettamme kohteisiin. Se, mitä elää tunteissamme, on yhteytemme todellisuuteen. Tunteita on hyvin monenlaisia ja niinpä ihmisen suhde todellisuuteen on monitasoinen.

Tunteiden jatkuva liike

On olemassa tunteita, jotka tulevat ja menevät tilannekohtaisesti. Usein tunteet ajatellaan juuri tällaisiksi. Se onkin niiden yksi tärkeä ominaisuus, ne ilmaisevat jotain juuri tässä ja nyt. Tilannekohtaiset tunteet ilmentävät kokevaa henkilöä, hänen tunnerakennettaan. Jokaisella on oma tapansa reagoida kohtaamiinsa asioihin; kaksi ihmistä ei yleensä reagoi samalla tavoin samassakaan tilanteessa.

Tunteet ovat osoitus yksilön tavasta olla yhteydessä asioihin. Niissä ilmenee sekä yksilöllisiä että ihmislajille tyypillisiä laatuja. Jos ihmiseltä puuttuu jokin tunnelaatu, hän ei pysty saamaan sen välittämää suhdetta asioihin. Yksilö on kehityksessään auttamattoman riippuvainen suhteestaan muihin ihmisiin ja kulttuuriin. Jos jotkin tunnelaadut jäävät syystä tai toisesta viljelemättä tai muuten kehittymättä, puuttuu tämä yhteys yksilön kokemuksesta. Tämä koskee niin yksinkertaisia perustunteita kuin myös hienostuneempia tunteita, joita tarvitaan esimerkiksi korkeatasoisen musiikin ymmärtämiseen.

Tunteet – niin kuin ajattelu ja toimintakin – ovat jatkuvaa energeettistä liikettä ihmisen sisäisyydessä. Niiden toiminta ja vaikutus – välitystyö todellisuuteen – ei lakkaa koskaan, niin kauan kuin ihminen on elossa. Tunteet todella ratkaisevat usein sen, millaiseksi ihmisen elämä muodostuu. Kehittyneet tunteet merkitsevät ainakin ajoittain mahdollisuutta hyvään ja inhimillisesti tyydyttävään suhteeseen elämän eri ilmiöihin. Huono kasvuympäristö voi aiheuttaa kyvyttömyyttä liittyä ihmisiin ja yhteiskuntaan; se johtaa monesti turvautumaan karkeisiin tunteisiin. Jokainen ihminen on tosin aina sekoitus monentasoisia tunteita.

Inhimilliset tunteet ovat keskeinen psyyken rakennusaines. Vaikka ihmiset ovatkin toisaalta yksilöllisiä, voidaan perustellusti olettaa ihmisten välillä olevan myös suurta yhdenmukaisuutta. Yksilöllä on myös lajityypilliset tunteet, ihmiselle tyypilliset kokemuksen mahdollisuudet. Tietyt perustunteet muodostavat oman avaruutensa, kokemusten ulottuvuuksien koordinaatiston.

Tunteiden tiedostaminen

Jos ihminen olisi vain tajuinen olento, hän ei saisi mitään suhdetta tunteisiinsa. Mutta ihminen on aina myös, enemmän tai vähemmän, tietoinen siitä, mitä hänen sisimmässään tapahtuu. Tietoisuus on ihmislajille tyypillinen piirre, eikä se ole merkityksetöntä tunteiden kannalta, vaan aiheuttaa niissä muutoksia. Kaikilla ihmisillä on samat perustunteet, vaikka ne voivat rakentua ja sävyttyä kovin eri tavoin.

Tietoisuus ja tiedostaminen ovat tärkeitä ilmiöitä ja energeettisiä tapahtumia ihmissielussa. Elämän koettelemuksissa tulemme usein luonnostaan yhä enemmän tietoisiksi tunteistamme, mutta niistä voi tulla tietoisemmaksi myös tutkimalla niitä. Tässä voi auttaa muun muassa sellainen kirjallisuus, jossa tarkastellaan tunteita. Uudet tiedot voivat tulla tärkeiksi virikkeiksi omien tunteiden kohtaamiselle ja tiedostamiselle.

Tunteiden tiedostamiseksi on usein välttämätöntä jokin sopiva prosessuaalisen koulutuksen muoto. Erilaiset työtavat voivat olla tässä suhteessa hyödyllisiä. Työnohjaus on tullut varsin tavalliseksi jatkokoulutuksen muodoksi monella ihmissuhdetyön alalla. Psykoterapiaakin voidaan pitää osittain koulutuksena.

Olennaista tunteiden tiedostamisessa on arvioiva suhde omiin tunteisiin. Tämä puolestaan edellyttää jonkinlaista arvosuhtautumista, moraalia. Tunteita arvioiva puoli kuitenkin usein unohdetaan. Tunteiden tiedostaminen on välttämättä arvioivaa suhtautumista omiin tunteisiin.

Tiedostaminen ei voi toimia ilman arvosuuntautumista, esimerkiksi ilman totuudellisuutta ja rehellisyyttä. Sosiaaliset paineet toimivat usein tämän suuntaisesti, ehkä jopa vastoin yksilön tietoista valintaa. Tiedostaessaan tunteita ihminen huomaa olevansa tietyiltä osin kehittymätön, mikä voi herättää puolestaan uusia tunteita, esimerkiksi häpeää ja syyllisyyttä. Ihminen havaitsee tällöin, että hänessä on ollut monia yleisten arvojen ja arvostusten vastaisia tunteita ja motiiveja.

Sisäisen maailman kuvaaminen on vaikeaa. Se mitä kirjaimellisesti sanotaan, ei ole olennaista, koska ilmiöt ovat niin moniulotteisia ja liittyvät niin moniin yhteyksiin. Tärkeätä on oppia havainnoimaan sielun maisemaa, tavallaan oppia liikkumaan siellä.

Psyyken havaitsemista pyrkivät estämään monet luonnolliset inhimilliset seikat. Oman lisänsä kuitenkin muodostavat maailmankatsomukselliset esteet. Jokaisella ajalla on omat ennakkoluulonsa, jotka lukitsevat uutta havaintoa. Arvovaltaiset instituutiot ja niihin sitoutunut ihmisen narsismi pitävät ennakkoluuloja yllä. Tämä koskee myös oman sisäisyytemme havaintoa meidän aikanamme.

Tunteiden voima

Opillisessa maailmassamme usein vähätellään tunteiden merkitystä. Käytännössä – paradoksaalista kyllä – tunteiden vähättely tai torjunta tarkoittaa omien tunteiden pyhittämistä ainoaksi oikeaksi arviointiperustaksi. Ihminen reagoi aina myös tunteillaan, halusipa hän sitä tiedostaa tai ei. Silti ei ole myöskään syytä aliarvioida ihmisen rationaalisia pyrkimyksiä; myös järkevä puoli on tärkeä kohdattaessa ja ohjattaessa elämää. Järkevyys voi kuitenkin sekin olla vain keino paeta kohtaamasta omia tunteitaan.

Kun ajaudumme elämässä vaikeuksiin, meidän on usein pakko myöntää tunteiden valtava voima. Ihmisten välisissä ristiriidoissa, esimerkiksi työpaikalla tai avioliitossa, tunteet sanelevat usein tavattoman ankarasti osapuolten suhtautumisen toisiinsa. Monesti ongelmat tuntuvat ylittämättömiltä ja tunteiden lukkiutuneisuus mahdottomalta ratkaista. Silti tunteet voivat alkaa myönteisesti purkautua, jos osapuolilla on riittävästi kärsivällisyyttä ja hyvää tahtoa.

Tunteiden voimasta ovat esimerkkinä myös kokonaisten kansojen reaktiot. Ihmismassoja liikutellaan vihalla, pelolla, kateudella ja häpeällä. Monien oppien ylläpitäminen näyttää edellyttävän ja herättävän erityisiä tunteita. Ei liene olemassa yhteisöjä, joissa ei toimisi niille ominaisia tunnemekanismeja. Tämä koskee tieteellisiä yhteisöjäkin, vaikka niiden usein kuvitellaan olevan rationaalisia. Tieteellisissä yhteisöissä toimii mm. tiedostamattomia ja ankaria häpäisyn mekanismeja. Arvovallassaan ja tietyssä ankaruudessaan ne muistuttavat usein uskonnollisia yhteisöjä.  Juuri tunteiden sokaisevan voiman takia – ajatellaan sitten yksilöä tai kokonaisia yhteiskuntia – on syytä oppia tiedostamaan tunteita.

Tunteiden kirjo

Ihmiselämään kuuluu lähes rannaton elämysten, tunteiden ja niiden sävyjen kirjo. Näin ainakin potentiaalisesti, vaikka elämä puuroutuu usein piinaavan pelkistyneiksi tunteiksi. Elämän rikkaus on kuitenkin inhimillisessä mielessä juuri tunnesävyissä ja niiden suomassa tyydytyksessä. Voidaan puhua esimerkiksi korkeammista tunteista – mikä ei tosin tee niitä tärkeämmiksi kuin perustunteet, jotka sanelevat usein ihmisen elämän. Korkeampia tunteita viljelevät kulttuurin monet alueet kuten tavat, seremoniat, taide ja uskonto. Liittymisen, yhteyden ja inspiraation kyky on riippuvainen tunteiden kirjoista. Ihmiselle on olemassa vain se, mihin hänellä on tunteita.

Todellisuuteen liittyminen on syvä eksistentiaalinen tarve. Se on myös elämän välttämättömyys kahdessa mielessä: emme voi olla liittymättä ja toisaalta se aina myös toteutuu jollain tavalla. Kykymme ja tapamme liittyä ovat riippuvaisia tunteistamme, niistä tunneaiheista, joita sieluumme on kehittynyt. Siksi ihmisten suhde maailmaan on erilainen.

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized