Kuukausittainen arkisto:Touko 2016

Venäjä verkossa – Professori Jukka Korpela

YLE:n ajakohtaistoimitus tuottaa hauskaa sarjaa nimellä ”Venäjän verkossa”. Siinä toimittaja Jarmo Mäkelä seuraa villinä rehottavaa venäläiskeskustelua, josta ei ylilyöntejä puutu. Mäkelä maalailee Suomi-vastaisuuden epistolaa ja vetää mukaan dosentti Bäckmanin ja veljet isänmaanpettureina, jotka todistavat Venäjän asian puolesta.

Sarja on tärkeä ja hauska, koska se tuo yhden näkökulman. Sitä ei kuitenkaan pidä ottaa tosissaan, koska Mäkelä ei oikeastaan ymmärrä perusasioitakaan Venäjästä ja venäläisistä. Pikemminkin kyse on vainoharhaisesta propagandasta, mutta siinä mielessä asiallisesta, että juuri näin venäläisessä basaarissa pitää keskustella: niin venäläisetkin tekevät, joskin Mäkelä tekee tämän vahingossa.

Venäläinen puhunta ja viestintä pitää asettaa kontekstiin. Suomessa sanoja punnitaan ja käytetään varovaisesti. Poliitikko ei syytä toista valehtelusta vaan ”muunnetun totuuden puhumisesta”. On maailmanluokan skandaali ja miltei valtakunnan oikeutta vaativa rikos, kun valtiovarainministeri sotkee pari prosenttia.

Opin jo kotona, että venäläisestä puheesta kannattaa aina ottaa puolet pois ja sitten miettiä, mikä on lopuksi totta. Äitikään ei koskaan kaivanut lusikalla silmiä päästä eikä nyppinyt yksitellen hiuksia, vaikka uhkasi niin lähes päivittäin. Liioittelu ja värikäs kieli ja tosiasioiden vääristely on osa retoriikkaa, jonka läpi pitää haluta nähdä, jos haluaa lukea viestin. Pelkkä retoriikan repostelu voi olla hauskaa, ja sitä pitää tehdä silloin, kun haluaa saada toisen perääntymään: niin basaarissa tingitään. Silti pitää tajuta pelin säännöt. Näin puhutaan aina ja näin puhutaan kaikkien kanssa. Näin puhuttaessa ei edes ajatella puhuttavan totta. Kääntäen on myös niin, että toden puhuja on hieman yksinkertainen ja tyhmä. Sellaisena suomalaiset venäläisessä kulttuurissa monesti kuvataan.

Ikävää taas on se, että Mäkelä leimaa suomalaiset analyytikot trollien orjiksi eli hyödyllisiksi hölmöiksi. Tällainen sopisi venäläiseen mutta ei suomalaiseen keskusteluun. Vaikuttaakin, että Mäkelä on hauskuuttajana niiden piirien (kuten esimerkiksi Helsingin Sanomien) trolli, jotka haluavat aivan kritiikittä työntää Suomea NATO:on ja olla ymmärtämättä Venäjän todellisia näkemyksiä maailmantilanteesta.

Kannattaa oikeasti ajatella niin Venäjän kuin muunkin keskustelun yhteydessä, millä argumenteilla toinen toimii ja missä kontekstissa puhuu. Dosentti Bäckman on ihan viisas henkilö, kun puhutaan länsimaisesta tieteestä. Hänen erottamisensa venäläisen keskustelun kontekstista on yhtä älykästä, kuin nostaa hauki kuivalle maalle ja käskeä sitä lentämään.

Pointti on siinä, että kannattaa lähteä ajatuksesta, että myös vastustaja on rationaalinen olento. Venäjä-tutkijan leimaaminen hyödylliseksi hölmöksi silloin, kun asianomainen tutkija on käyttänyt elämästään vuosikymmeniä Venäjän ymmärtämiseen, on aivan tolkutonta. Nämä mäkelät ovat minutkin niputtaneet useamman kerran taistolaiseksi ja kommariksi, vaikka olen kokoomuslainen koululaispolitiikasta alkaen. On vaarallista ajatella, että toisen väite on väärä, jos se ei miellytä kuulijaa ja että toinen väittää jotakin vain, koska se miellyttää häntä. Ei kai kukaan ajattele lääkäristäkään sitä, että hän päätyy diagnoosiin, koska tykkää niin kovasti siitä.

Tärkeää on siis muistaa se, että arvovalta sanoa jotakin perustuu vain tietoon, taitoon ja argumenttien rationaalisuuteen. Muut perusteet kumottiin jo sydänkeskiajalla. Tieteen erikoispiirre on se, että tulokset voivat olla joskus maallikosta kummallisiakin. Itse asiassa niiden pitääkin olla kummallisia, jotta ne olisivat uusia. Näin on myös Venäjä-tutkimuksen yhteydessä. Siitä ei kuitenkaan kannata suuttua vaan katsoa argumentteja.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized