Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2017

Avohakkuuta vai jatkuvaa kasvatusta? – metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde

Metsäluonnossa elävät linnut, nisäkkäät, kasvit, sienet, jäkälät ja muut eliöt voivat parhaiten, kun metsä on mahdollisimman monimuotoinen. Sellaisessa metsässä kasvaa samanaikaisesti pieniä puita ja taimia sekä isoja ja vanhoja puita, lehtipuita ja havupuita. Aidossa metsässä kasvaa myös erilaisia pensaita ja varpuja, muun muassa mustikkaa. Pienet puut ja muu alikasvos ovat useille metsän lajeille suorastaan elämisen ehto. Monet lajit tarvitsevat myös lahoavaa puuainesta; pökkelöitä ja maapuita. Niitä käytetään koti- ja ruokapuina. Alikasvosten raivauksella, avohakkuulla ja maan muokkauksella, erityisesti kevät- ja kesäaikaan tuhotaan suojapaikkojen lisäksi useiden eliöiden kodit ja jopa poikaset.

Huonon tilanteen korjaamiseksi meillä on onneksi hyvin toimiva vaihtoehto olemassa. Se on jatkuva kasvatus. Siihen siirtyminen merkitsisi huomattavaa puuntuotannon lisääntymistä, erityisesti korkealaatuisen ja arvokkaan sahapuun osalta. Kansantalouden kannalta olisi erittäin järkevää huonolaatuisen sellumassan (biotuote) sijasta panostaa korkealaatuisen sahapuun tuottamiseen. Puuntuotannon kannattavuus kohenisi huomattavasti ja valtion tukiaisten haaskaaminen sellun kasvatukseen voitaisiin lopettaa. On nurinkurista, että luonnon tuhoamista tehdään verovaroilla. Puuta pitäisi käyttää nykyistä paljon enemmän myös rakentamiseen. Siten voidaan sitoa hiiltä tehokkaasti ja pitkäaikaisesti.

Jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö merkitsee samalla myös suuria myönteisiä muutoksia metsien monimuotoisuuteen ja monikäytön mahdollisuuksiin. Metsät säilyisivät puustoisina eli aitoina metsinä. Tutkimuksiimme perustuvien ohjeiden mukaan jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa ei hakata kaikkia isoja puita. Alikasvosta ei raivata eikä lehtipuita hävitetä. Maata ja vesiä ei pilata maanmuokkauksella eikä soiden ojituksella. Jatkuvalla kasvatuksella hoidetussa metsässä puiden lisäksi saavat kasvaa myös pensaat ja varvut.  Mustikka on erityisen tärkeä kasvilaji. Se on tarpeellista ravintoa muun muassa kanalinnuille, kuukkelille ja monille muille lajeille. Nykykäytännön puupelloista mustikka ja monet muut katoavat kymmeniksi vuosiksi.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että taajamissa kiireen ja muun stressin uuvuttamat ihmiset virkistyvät aidossa metsäluonnossa. Muun muassa korkea verenpaine tasoittuu. Mielikin rauhoittuu. Sitä ei voi tapahtua yksitoikkoisissa puupelloissa. Avohakkuu aiheuttaa jopa kielteisiä vaikutuksia. Metsän jatkuva kasvatus on näin ollen samanaikaisesti ihmisten, eläinten, kasvien, sienien ja muiden eliöiden sekä maan, ilman ja vesien suojelua. Sitä käyttäen otetaan huomioon myös kulttuuriset ja sosiaaliset arvot ja merkitykset. Metsän jatkuva kasvatus hidastuttaa metsien osalta merkitsevästi myös ilmastonmuutosta. Parhaimmillaan se kohentaa ihmisten elinympäristöä ja viihtyisyyttä. Jatkuvan kasvatuksen tuottama korkealaatuinen puu rakennusmateriaalina parantaisi jopa asumisen terveellisyyttä säteileviin betonikuoriin verrattuna. Istutettu ja tasakokoisena harvassa kasvanut hötöpuu sitä vastoin on altista hometartunnoille.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Norjalainen lohi – Professori Jukka Korpela

Törmäsin viime sunnuntaina Pietarin Poljustrovin torilla pieneen loheen, jossa oli alkuperäismerkintä: se oli Norjasta. Asiassa on se hassu puoli, että näiden pitäisi olla tuontirajoitusten alaisia. Tosin kukaan ei enää muista, kuka asetti rajoitukset. Viimeksi kun kysyin lohien alkuperästä, olivat lohet Murmanskista tai Valko-Venäjältä. Tietenkin ne oli salakuljetettu Norjasta, mutta nyt siis sanottiin asia avoimesti.

Tässä on parikin mahdollisuutta. Kun Venäjän talous menee nyt ylöspäin, ihmiset haluavat ostaa hyvää ja hienoa. Se on venäläisille ulkomaalaista. Voi siis aivan hyvin olla, että tuo kohtuullisen pieni kala oli omaa tuotantoa, mutta kauppias väärensi sen norjalaiseksi saadakseen paremman hinnan. Toinen mahdollisuus on se, että perivenäläiseen tapaan tämäkin asia on lyöty läskiksi: salakuljetusta voi harjoittaa aivan avoimesti. Sitten on vielä sekin mahdollista, että kun Valko-Venäjän ja Venäjän välit ovat nyt kriisiytyneet, ei valkovenäläinen lohi ole enää suosittua. Paremman puutteessa ilmoitetaan siis asian oikea laita.

Venäjä on hassu maa, johon ihastuu, kun pääsee tarpeeksi hyvin sisälle. Samalla harmittelee sitä, kuinka vaikea normaalin länsimaisen ihmisen on ymmärtää venäläisten logiikkaa. Sitä kuitenkin kannattaisi yrittää, koska ei Venäjä tästä häivy minnekään. Täällä on kerran kymmenessä vuodessa jokin katastrofi, josta sitten noustaan taas entistä ehompana mutta entisellään sen enempää länsimaistumatta. Näin on tapahtunut viimeiset tuhat vuotta.

Läntistä rationalistista logiikkaa noudatetaan vain sattumalta. Siksi ei kannata puhua Putinin ohjelmasta sen enempää kuin kuvitella, että aikoinaan Iivana Julma, Pietari Suuri, Lenin tai Stalin olisivat pystyneet kontrolloimaan kaikkea. KGB:kään ei ollut sen tehokkaampi kuin muut neuvostoviranomaiset eli siis sekin oli täysin pihalla kaikesta. Pikemmin asiat kulkevat omaa rataansa, eikä kukaan oikeasti välitä hallitsijoiden määräyksistä muuten kuin puheen tasolla.

Tärkeää on havaita se, että käsitteet epäjärjestys ja vapaus tarkoittavat päinvastaista kuin meillä lännessä. Pienenä yksityiskohtana tämä tuli esille, kun kävin Marinskissa katsomassa Berliozin ”Kesäyön unelman”. Hienot, tietokoneen tulostamat liput kertoivat, kuinka nykyajassa ollaan. Kun käytännössä katsomoon mentiin venäläisessä hässäkässä, tuskin kukaan istui omalla paikallaan. Systeemi siis on, mutta on eri asia, miten sitä noudatetaan.

Toisaalta aina pitää saada aikaan hässäkkä. Kun nousee Pietarissa Allegroon, kasataan kaikki junan matkustajat ensin ruuhkaan seisomaan. Sitten marssivat konduktöörit paikalle avaamaan portit ja alkaa ryntäys ja tungeksiminen kohti junaa. Länsimaisella logiikalla ajattelisi, että ihmiset nousisivat omaa rauhallista tahtiaan junaan ilmaan mitään ”kokoamisajoa”, mutta tämä näyttää venäläisten silmissä individualistiselta epäjärjestykseltä.

Olinkin aivan kauhistunut, kun viime sunnuntain hesarissa puolustusvoimain komentaja oli twiitannut eteenpäin Chatham Housen analyysiä Venäjästä. Kaikenlaista väkeä sitä palkataankin puolustusvoimien komentajaksi! Nämä ajatuspajat ovat ideologisia ja täysin epätieteellisiä, puoliuskonnollisia laitoksia. Ei niiden juttuja pidä ottaa tosissaan eikä ainakaan tehdä niiden varaan mitään poliittisia päätöksiä, joilla vaarannetaan muiden henkiä.

Tämä jengi on yrittänyt pitkään karsinoida Venäjää brittiläisten ja yhdysvaltalaisten käsitteiden sisään. Venäläisten uskonnollisuus on kiistetty sillä perusteella, että haastattelututkimusten mukaan venäläiset eivät tapaa käydä kirkossa sunnuntaisin eivätkä lue säännöllisesti raamattua. Kristityksi määritellään siis vain amerikkalaiset protestanttilahkot. On jäänyt huomaamatta, kuinka poliittinen johto edelleen kuten jo vuosisatoja käyttää kirkkoa valtansa oikeuttajana ja työvälineenään. Ortodoksinen retoriikka on kansallisen identiteetin ytimessä. Uskonto onkin osa ihmisyyttä kuten islamilaisessa maailmassa eikä rationaalinen tapa viettää sunnuntaita.

Samalla tavalla ajatuspajat työntävät poliittisen demokratian käsitettä ja ajatusta oikeusvaltiosta Venäjälle. Heiltä on jäänyt huomaamatta, että hallitsijan tehtävä on suoda armostaan kansalle turvallisuus ja hyvinvointi eikä niin, että kansa ryhtyisi itse etsimään keinoja sen saavuttamiseksi. Sitäkin pidettäisiin Venäjällä kauhistuttavana individualistisena epäjärjestyksenä.

9 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized