Osaroinnin tilinpäätös – Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde

Puupeltoammattilaiset juhlivat joitakin aikoja sitten Kittilän Levillä kuuluisien Osaran aukeiden metsittymistä. Aikaa on kulunut puuhan aloittamisesta lähes 60 vuotta. Aukkojen tekijät iloitsivat, että niistä ei tullutkaan uutta tundraa. Laajat avohakkuut pohjoisessa saivat Osaroinnin nimen, koska Nils Osara oli niitä aloiteltaessa metsähallituksen pääjohtaja. Suomen luonto on niin rikas ja ilmasto suotuisa, että uusi puusto tulee aina hakatun tilalle, vaikka ei mitään tehtäisi. Metsänrajaseudut ovat poikkeuksia.

Osaran aukeilla kasvoi alun perin monenlaista eri-ikäistä havupuuvaltaista sekametsää. Hakkaajilla olisi ollut valittavana myös toinen vaihtoehto: jatkaa perinteistä jatkuvan kasvatuksen yläharvennusta ilman kalliita uudistamistöitä. Jos niin olisi menetelty, hakkuutulot olisivat olleet saman suuruiset ja teollisuus ja sotakorvaukset olisivat saaneet saman määrän raaka-ainetta. Keskenkasvuinen puu olisi jatkanut kasvuaan eikä olisi maatunut maahan raivattuna. Uudistamis- ja hoitokulut laikutukseen, auraukseen, kylvöön, istutukseen, heinien polkemiseen, täyden­nys­viljelyyn, raivaukseen ja vesakkomyrkytykseen olisivat jääneet syntymättä.

Metsätalouden harjoittamisen pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa varsinkin, kun metsät kasvavat aivan ilmaiseksi. Millainen mahtaa olla Osaran aukeiden tulos! Käytännön ja tutkimusten mukaan uudistamisessa oli suuria vaikeuksia. Viljelyt epäonnistuivat, mutta luonto kylvi koivua. Metsämies halusi vain mäntyä. Niinpä aukkoja muokattiin, viljeltiin ja raivattiin ainakin 2-3 kertaa. Ennätys oli kuusi kertaa. Jos koivun olisi annettu kasvaa, sen alle olisi syntynyt ilmaiseksi uudelleen luonnonkuusia.

Näiden alkuperäisten metsien hakkuutulot (nykyrahassa 2000–3000 €/ha) kuuluivat tietenkin aiemmin käytetyn harsinnan tuottoon. Vasta tämän hetken harvennustulot ja sitten myöhemmin päätehakkuutulot kuuluvat kuluineen ja korkoineen nykykäytännön taloustulokseen. Kun moneen kertaan tehtyjen uudistamistöiden kulut olivat nykykustannuksilla useita tuhansia euroja hehtaaria kohti, tarvittaisiin kolmen prosentin korolla tällä hetkellä hakkuutuloja yli 20 000 €/ha pelkkien kulujen peittämiseen. Päätehakkuuta joudutaan kuitenkin odottamaan ainakin 40 vuotta, jolloin vastaavasti kulujen peittämiseksi tarvittaisiin vähintään 60 000 €/ha hakkuutulot. Taloudelliseen toimintaan kuuluu kohtuullisen voiton saaminen. Osaran aukeiden taloustulos on pahoin pakkasella. Sellaisen taloustoiminnan harjoittaminen muistuttaa hölmöläisten talouden hoitoa.

Mikä olisi tulos, jos perinteisen tavan mukaan olisi jatkettu kypsien puiden poimintaa ja luovuttu raivauksista, muokkauksista ja istutuksista? Hakkuutulot olisivat olleet aloitusvaiheessa suurin piirtein yhtä suuret, mutta ilman uudistamis- ja hoitokuluja. Metsä olisi säilynyt metsänä. Hitaallakin kasvulla tällä hetkellä voitaisiin tehdä vähintään yhtä tuottava hakkuu ja edelleen metsä säilyisi metsänä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua voitaisiin kypsiä tukkipuita poimia jälleen. Taloustulos olisi koko ajan plusmerkkinen. Osaran aukeita ei saa enää tekemättömiksi, mutta niistä olisi pitänyt ottaa sen verran opiksi, ettei sellaisia hullutuksia enää tehtäisi. Entinen meno kuitenkin edelleen jatkuu, tosin pienemmillä aukeilla.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s