Adelea pankissa – KT Esko Paakkola

Myin vanhoja tavaroitani ja sain tukun käteistä rahaa. Ajattelin, että käyn viemässä osan siitä pankkiin, koska mukana oli pari 100 euron seteliä. En heti edes muistanut nähneeni aikaisemmin näin suuria seteleitä. Pankkikorttiaikana käteisen rooli on selvästi muuttunut, eikä varsinkaan käteisen rahan talletuksia ole tarvinnut tehdä vuosikymmeniin. Lähin käyttämäni pankin konttori on Malmilla. Samalla käynnillä ajattelin hoitaa muitakin asioita.

Jo kaukaa näin opasteen ja havaitsin, että kassa-asiat oli eriytetty omaksi kokonaisuudekseen. Menin sisään ja huomasin tulleeni toiseen todellisuuteen. Ahtaalta tuntuva huone sisälsi kaksi palvelupistettä ja tuoleja oli ehkä viidelle hengelle, muut istuivat penkeillä. Lisäksi tilassa oli automaatti maksujen (laskujen) suorittamista varten.  Palvelupisteissä asiakkaan puolella ei ollut tuoleja, vaan asiat toimitettiin seisaaltaan. Näissä seisomapisteissä ei käyty johdannaiskauppaa. Sali oli jokseenkin täynnä väkeä. Viereisessä looseilla varustetussa tilassa, jossa siis ei ollut kassapalveluita, sen sijaan oli tyylikkäät istuimet kummallekin osapuolelle – enkä nähnyt asiakkaita.

Otin vuoronumeron ja seurasin seisoviltani tilanteen kehitystä. Vain toisella pisteellä palveltiin ja asiat kestivät kauan. Jono oli pitkä ja minua ennen oli 10 henkilöä. Yhden asian hoito kesti niin kauan, että jätin vuoronumeroni ja lähdin pois. Ajattelin tulla myöhemmin uudestaan ja hoitaa sillä välin muut asiat.

Tulin takaisin tunnin kuluttua ja kello oli noin kolme. Menin sisään ja otin vuoronumeron ja istuin odottamaan. Jono oli melkein yhtä pitkä. Nyt pankkivirkailijoita oli kaksi ja ajattelin asioiden sujuvan ripeästi. Samalla katselin jonottavia ihmisiä. He olivat ehkä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta eläkeläisiä.  Heistä useat olivat yli 70 tai jopa yli 80 tai siinä paikkeilla. Osa heistä oli fyysisesti huonokuntoisia: liikuntaongelmaisia, heikosti näkeviä tai huonokuuloisia. Taustalla soi radiosta Adelen kappale Set Fire To The Rain. Paremmin tunnelmaan olisi sopinut Olavi Virta ja Hopeinen kuu tai mieluummin vielä Veikko Lavin Jokainen ihminen on laulun arvoinen.

Selvästi monilla kansalaisilla, erityisesti vanhuksilla, on vaikeuksia nykyaikaisen pankkitoiminnan kanssa. Mietiskelin jonotuslappu kädessä mahdollisia syitä kassapalveluiden käyttöön. Osalle netti on varmasti ongelma. Jotkut eivät osaa käyttää nettiä, osa ei halua ja joillakin ei ole varaa siihen – vaatiihan se jonkin sortin tietovälineen ja yhteyden. Osalle laskujen maksaminen automaatilla on vaikeaa: ei ymmärrä, ei näe, ei osaa, ei rohkene. Joillekin salasanojen muistaminen on vaikeaa ja esimerkiksi vapisevin käsin rahan hakeminen automaatilta pelottaa. Voi pelätä joutuvansa ryöstetyksi tai voi pelätä että rahat häviävät tilitä jonkun vahingossa tapahtuvan napin painalluksen vuoksi. Kuinkahan monella näistä asiakkaista oli lukivaikeus? Syitä jotka estävät osaa ihmisiä toimimasta nykyaikaisen tehokkaan pankkitoiminnan edellyttämällä tavalla, on varmasti paljon.

Kassajonoissa istuvat kansalaiset ovat pankki-invalideja ja toisen luokan kansalaisia, joita seisotetaan luukulla ja jotka aiheuttavat pankeille vain kuluja. Pankki-invalidit ovat netti-invalidien osajoukko. He tuovat pankkiin vain hiekkaa, kuten eräs pankkimies on todennut. Pankkivirkailijoillakin oli luultavasti vaikeuksia ymmärtää kaikkia niitä asioita, joita heiltä asioita ymmärtämättöminä tiedusteltiin. Eikä varmasti ole virkailijoidenkaan helppoa saada asiakkaita ymmärtämään, mistä oikeasti noissa tiedustelujen kohteena olevissa asioissa on kysymys.

Pankkiasiat ovat nykyisin varsin abstrakteja. Enää ei ole konkreettista pankkikirjaa. Maksut ovat abstrakteja tilisiirtoja.  Säästäminen on suurin piirtein ennallaan, mutta kaikki sitä kehittyneemmät uudenaikaiset rahan ja omaisuuden hallintamuodot vaativat tietoa ja mahdollisuuksia ymmärtää erittäin abstrakteja kokonaisuuksia. Yhteiskunnan monet toiminnot abstrahoituvat jatkuvasti kuten pankkitoiminta ja vakuutusjärjestelmät. Kansalaisten kyky seurata tämän kehityksen perässä ei kaikkien osalta onnistu. Yhteiskunta jakaantuu sosiaalisesti myös tätä kautta. Kysymykseksi nousee: miten suuri tällaisen avun tarve on ja miten näitä ”pankki-invalideja” voitaisiin auttaa niin, että heidän etunsa tulevat objektiivisesti huomioiduksi.

 

 

Mainokset

3 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

3 responses to “Adelea pankissa – KT Esko Paakkola

  1. Antti Heliövaara

    Eskon kokemus pankkien kassapalveluissa on samankaltainen kuin minulla. Maailma on mennyt kovaksi tässä suhteessa. Miettikäähän esim. maaseudulla asuvia. Heillä on tänään pitkät matkat harvalukuisiin pankkikonttoreihin. Vanhukset tarvitsevat käytännössä lapsiaan tai muita luotettavia läheisiä käytännön pankkiasioidensa hoitoon. Ellei tätä apua saa, tippuu helposti kärryiltä ja joutuu sivuraiteelle.

    Nykyisen muutoksen takana on paljolti se 90-luvulla alkanut pankkipalvelun periaate, että jokainen asiakas maksaa itse tarvitsemansa palvelun kulut pankille. Ennen, kun maksuliikkeen hoito oli pankissa ilmaista, toinen asiakas maksoi lainansa hinnassa toisen asiakkaan maksuliikekulut, ja pankkisalit olivat täynnä väkeä. Ei ollut kustannusvastaavuutta, mutta toki myös atk-palvelut olivat silloin alkeelliset nykyiseen verrattuna.

    90-luvun alussa ennen pankkikriisiä maamme pankeissa oli töissä väkeä lähes 60.000 h, ja sitten määrä alentui nopeasti alle puoleen. Kriisin jälkeen oli pakko panna pankit kannattavaan kuntoon, ei ollut vaihtoehtoja. Homma on maamme pankeissa tehostunut tutkimusten mukaan nopeammin kuin juuri millään muulla toimialalla. Sen seurauksena meillä on nyt mm. Euroopan halvimmat asunto- ja yrityslainojen marginaalit ja me monet saamme nauttia nyt niistä. Rahaa jää lainojen hoidolta ehkä vähän enemmän muuhunkin kuin pankkimaksuihin. Lisäksi tuoreissa stressitesteissä väitetään meidän pankkien olevan muutenkin hyvässä kunnossa. Hieno asja, joka syntyi 90-luvun tuskaisen tien kulkemisen kautta.

    Euron/markan ohjauksesta palvelun/tuotteen kysyntään on meillä vanhemmilla muistissa klassinen esimerkki. Muistakaahan, miten nopeasti käyttöshekit katosivat aikoinaan lompakoista ja markkinoilta, kun shekki alkoi maksaa asiakkaille.

    Kun palaan vielä Eskon pohtimaan kassapalveluun, pitää todeta, että myös hyvää on kehitys tuonut tullessaan. Kauppojen kassoilta saa nykyisin käteistä rahaa. Jakeluverkosto rahan nostoon on siten kasvanut kilpailun seurauksena myös ilman automaatteja.
    Arkea helpottaa, jos säännölliset maksut ja laskut on ohjattu menemään suoramaksuina (ent suoraveloitus). Silloin tarve käydä pankissa on kortin omistavalle kansalaiselle tosi pieni. Mutta jos ei ole pankkikorttia, silloin nykymaailmassa on vaikea toimia, – tässä on sitä kahden kerroksen väkeä.

    Markkinoilla pankkien kilpailu ei tässä asiassa kovin paljon näy ulospäin. Sen verran se näkyy kuitenkin, että eräällä paikallispankkiryhmällä on maassa ylivoimaisen paljon konttoreita verrattuna kilpailijoihin. Tämä muista erottuva toimintamalli jää julkisuudessa yleensä vaille erityistä huomiota.

    Nämä mietteet syntyivät Eskon kirjoituksen herättämänä.

    Terveisin
    Antti Heliövaara
    ent pankkiiri 30-vuoden ajalta

  2. Kiitos Antti hyvästä kirjoituksesta ja tapahtuneen kehityksen taustoituksesta! Olin jo myös unohtanut, että kauppojen kassoiltakin saa käteistä.
    Mietiskelin siellä pankissa myös, että joku voisi tehdä empiirisen selvityksen keitä nämä erityisen avun tarpeessa olevat ovat ja millaisia vaikeuksia heillä asioissaan on. Ehkä tässä ei ihan vielä tarvitse ryhtyä perustamaan mitään EasyBank -konsernia.
    Esko

  3. Kiitos Esko mainiosta kirjoituksesta. Samanlaista kehitystä on ollut vakuutusrintamalla. Jostain syystä olen saanut olla täällä Seinäjoella seuraamassa Pohjola-yhtiön taivalta. Siellä vannottiin monien asiantuntijoiden voimin (mm. Eero Heliövaara ynnä muut), että paikallisia konttoreita ei tarvita ja siirryttiin puhelinkeskuksiin. Kuinka ollakaan Osuuspankin johtaja Antti Tanskanen junaili kymmenisen vuotta siiten suurfuusion, jossa Pohjola-yhtiö fuusoitiin Osuuspankkiin. Syntyi OP-Pohjola. Sen kilpailuvalttina on paitsi pankki- ja vakuutusasioiden yhdistäminen niin se, että vakuutuspalvelua saa läheltä, jokaisesta OP:n konttorista (ja niitähän on toistaiseksi aika kattavasti. vaikka pikkuhiljaa sitä verkkoa harvennetaan). Kyllä siellä Callcenterikin on, mutta asiakkaiden määrä kasvaa, kun ”lähipalvelut” ovat varsin hyvät.

    Tapio Varmola
    Seinäjoki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s